Sairauskassan säännöt

VOIMASSA OLEVAT SÄÄNNÖT 1.1.2021 ALKAEN
Hyväksytty varsinaisessa kassankokouksessa 19.11.2020

YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Vakuutuskassan nimi on Finlaysonin Forssan tehtaitten sairauskassa.
Kassan kotipaikka on Forssa.

2 §
Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen. Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992). Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

3 §
Kassassa on oltava vähintään 100 jäsentä.


TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS
4 §
Kassan toimintapiirin muodostavat:

1. Seuraaviin Forssassa toimiviin yhtiöihin ja yhteisöihin työsuhteessa olevat henkilöt:
Finlayson Oy
Renor Oy
Finlaysonin Forssan tehtaitten sairauskassa

Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa.

Toimintapiiriin eivät kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja enintään 6 kuukautta kestäväksi-
Kassan jäsenyyttä on haettava neljän kuukauden kuluessa uuden työsuhteen alkamisesta toimintapiiriin kuuluviin työnantajiin.

Kassan toimintapiiriin kuuluvat lisäksi seuraavat ryhmät alla mainituin edellytyksin:

Eläkejäseninä ne henkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan eläkejäseniä 31.8.2008.

Eläkejäseninä 1.9.2008 alkaen ne tämän sairauskassan toimintapiiriin kuuluvan työnantajan palveluksesta
eläkkeelle tai eläkettä odottamaan siirtyvät henkilöt, joiden jäsenyys tässä sairauskassassa on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymiseen mennessä.

Ulkojäseninä 1.9.2008 alkaen tämän sairauskassan toimintapiiriin kuuluneen työnantajan palveluksesta taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotut henkilöt, joiden jäsenyys tässä sairauskassassa on kestänyt vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymiseen mennessä ja jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 1.1.2008 tai sen jälkeen.

Eläke- ja ulkojäsenyyttä on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen työsuhteen päättymistä.
Eläkejäsenhakemuksen liitteeksi on toimitettava kopio eläkepäätöksestä. Uusi jäsenyyshakemus on tehtävä aina jäsenyyden olosuhteissa tapahtuneiden muutosten yhteydessä.

Kassan jäsenyys on vapaaehtoinen.

Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan jäsen.

Kassan hallitus toteaa jäsenyyden ehtojen täyttymsien.

Uuteen työsuhteeseen tulevan henkilön jäsenyys alkaa hallituksen päätöstä seuraavan kalenterikuukauden alussa. Ulkojäsenen jäsenyys alkaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Eläkejäsenen jäsenyys alkaa eläkkeen alkaessa tai henkilön siirtyessä eläkettä odottamaan.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5 §

Jäsen eroaa kassasta lakattuaan kuulumasta kassan toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Jäsen katsotaan eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Jäsen voidaan erottaa kassasta näiden sääntöjen 15 §:ssä mainituissa tapauksissa sekä etuuksien väärinkäytön vuoksi. Henkilö, joka on eronnut, katsottu eronneeksi tai erotettu kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.

6 §
Jäsenellä, joka eroaa, katsotaan eronneeksi tai erotetaan kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.


VAKUUTUSMAKSUT
7 §

Kassan jäsenmaksu on 100,00 euroa kalenterivuodessa. Jos jäsenyys alkaa tai päättyy kesken vuoden, peritään suhteellinen osuus koko vuoden maksusta.

8 §
Jäsenmaksu maksetaan kassan tilille kerran vuodessa.

9 §
Pykälä kumotaan 1.1.2021.

ETUUDET
10 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden hoitamiseksi sekä raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, olisi tullut maksamaan.

Korvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain tai muun lain mukainen korvaus. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määritettäessä.

KORVATTAVAT KUSTANNUKSET:

10.1. Lääkärinpalkkiot

Lääkärinpalkkiot, silloin kun hoito on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattava. Lääkärinpalkkiona korvataan myös pientoimenpiteet.

10.2. Hammashoito

Hammalääkärin, hammasteknikon, hammashoitajan tai suuhygienistin palkkiot, hammastekniset ja hammaslaboratoriokustannukset, hammaslääkärin määräämät purentakiskot ja osaproteesit 800 euroa kalenterivuodessa. Kassan korvaus maksetaan vähintään 2 vuotta yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle.

10.3. Hammasprotetia/hammasimplantit

Hammasprotetiaan ja hammasimplantteihin 10 §:n 2. kohdan lisäksi 1 000 euroa kalenterivuodessa. Kassan korvaus maksetaan vähintään 2 vuotta yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle.

10.4. Julkinen terveydenhuolto

Julkisen sektorin muun kuin hammashoidon asiakasmaksut. Lisäetuuskorvausta maksetaan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisista enimmäismääristä.

Julkisen sektorin asiakasmaksuina korvataan:

käyntimaksu lääkärillä

käyntimaksu hoitajalla

poliklinikkamaksu

päiväkirurginen toimenpide

sarjahoito

avosairaalan lääkärikäynti

avosairaalan hoitajakäynti

laboratorio- ja kuvantamistutkimukset

yksilökohtainen fysioterapia

lyhyaikaisen laitoshoidon hoitopäivä

laitoshoidon kuntoutushoito

tilapäinen kotihoito

tilapäinen kotisairaanhoitokäynti

kotihoidon toimintapäivämaksu

Laitoshoidon maksuista ja kotihoidon toimintapäivämaksuista korvataan enintään 60 vuorokautta kalenterivuodessa.

10.5. Lääkkeet

Lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämät sairauden hoitoon tarkoitetut lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet, perusvoiteet, puhdistusaineet ja sidostarpeet.

Sairausvakuutuslain mukaisten lääkkeiden vuosittainen alkuomavastuu korvataan.

10.6. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito

a) Lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset, patologian alaan kuuluvat tutkimukset ja radiologiset tutkimukset silloin kun korvausta saa myös sairausvakuutuslain mukaan.

b) Sairaanhoitajan antama hoito.

c) Fysioterapia, hieronta, naprapatia-, osteopatia- ja kiropraktiikkahoidot 600 euroa kalenterivuodessa.

d) Jalkojenhoito 150 euroa kalenterivuodessa.

e) Ravitsemusterapia lääkärin lähetteellä. Kalenterivuodessa korvataan enintään 2 käyntikertaa.

f) Hivenaine- ja vitamiinitutkimukset tai muut terveydentilaa mittaavat tutkimukset ilman lääkärin lähetettä 180 euroa kalenterivuodessa.

10.7. Muut korvattavat kustannukset

a) Matkat, jotka tehdään sairausvakuutuslain mukaisesti.

b) Vähintään kaksi vuotta kassaan kuuluneelle jäsenelle lääkärin tai optikon määräämät Suomesta hankitut yhdet tai useammat silmälasit, piilolasit ja aurinkolasit vahvuuksilla joka toinen kalenterivuosi. Korvauksen enimmäismäärä on 800 euroa.

c) Liikunta-avustus 300 euroa kalenterivuodessa.

d) Lääkärin tai fysioterapeutin määräämät tukipohjalliset 150 euroa. Korvausta suoritetaan joka toinen vuosi.

e) Pneumokokki-rokote kerran jäsenyyden aikana.

f) D-vitamiinivalmiste ilman lääkärin reseptiä 50 euroa kalenterivuodessa.

g) Kasvomaskit ja -suojaimet 100 euroa ajalla 1.1.-31.12.2021

11 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammatti-
koulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta ennetun lain (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän
hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa tai terveyden edistämistä ja ylläpitämistä. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 45 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on
suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Sääntöjen mukaisia korvauksia, joissa on vuotuinen enimmäiseuromäärä, voidaan korottaa kassankokouksen päätöksellä seuraavan vuoden alusta kustannusten nousua vastaaviksi.

12 §
Lisäpäivärahaa maksetaan toimintapiiriin kuuluvaan työnantajaan työsuhteessa olevalle jäsenelle, joka sairauden, vapaa-ajan tapaturman ja raskauden vuoksi on estynyt tekemästä työtä. Lisäpäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun jäsenen työkyvyttömyys on jatkunut niin pitkään, että hänen oikeutensa työehtosopimuksen mukaiseen työnantajan maksamaan sairausajan palkkaan on päättynyt.
Lisäpäivärahaa maksetaan enintään 90 kalenteripäivän pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä kyseenomaisesta työkyvyttömyydestä.

Lisäpäivärahan määrä päivää kohden on työnantajan sairauspäivältä maksaman palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan määrän erotus.

13 §

Pykälä kumotaan 1.1.2021.

14 §
Kassan vastuu etuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan tai tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajanjohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.

ETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET
15 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä etuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänet erottaa kassasta, taikka hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

16 §
Kassa on etuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Mitä 2 momentissa on määrätty, sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

17 §
Hallituksella on oikeus määrätä, ketä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella etuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä, kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

Jos jäsen ei noudata 1 tai 2 momentin määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

ETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
18 §
Näiden sääntöjen mukaista etuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Lisäpäivärahaa on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, mistä alkaen sitä halutaan saada. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 §:n säännöksiä.

19 §
Näiden sääntöjen 10 §:n mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

20 §
Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa
suoritettavista etuuksista.

MUUTOKSENHAKU ETUUSPÄÄTÖKSEEN
21 §
Kassan etuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon päätöksestä. Jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.


OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

22 §
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

23 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.
Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen etuuksien lisäämiseksi. Suunnitelma käyttörahaston käytöstä tehdään enintään vuodeksi kerrallaan.

VASTUUVELKA

24 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS
25 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

26 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.
Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS
27 §
Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 75 vuotta.

28 §
Kumotaan 1.1.2018 alkaen.

KASSANKOKOUS
29 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua.
Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

30 §
Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa itsensä lisäksi enintään yhtä muuta jäsentä.
Jäsenen asiamiehen äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.
Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

31 §
Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.
Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat
antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten
tilalle

3) valitaan tilintarkastaja ja tarvittava varatilintarkastaja; sekä

4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

32 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

33 §

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää kirjallisesti riittävän hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

34 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu lähetetään postitse tai sähköpostilla jäsenille. Kassan muut tiedotteet julkaistaan kassan kotisivuilla.

Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava 14 päivän kuluessa sääntöjen 32 pykälän 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

35 §
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset
pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassan jäsenten nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

36 §
Kassankokouksessa puhetta johtaa kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

37 §
Asiasta, jossa ei ole noudatettu vakuutuskassalakia tai näiden sääntöjen mukaisia määräyksiä kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamiseen liittyen, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

38 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty.

Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.

HALLITUS
39 §
Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 80 vuotta.
Hallituksen jäsenen toimikausi on neljä kalenterivuotta. Hallituksesta eroaa kahtena vuonna peräkkäin kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen. Seuraavana kahtena vuonna hallituksen kokoonpanossa ei tapahdu muutoksia.

40 §
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa
ehdoista;

2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai
kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.

41 §
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan
on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä
on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten
mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan
välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

42 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät
mielipiteet;

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

KASSANJOHTAJA
43 §
Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

KASSAN NIMENKIRJOITUS
44 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
45 §
Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin.

JAKAUTUMINEN
46 §
Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

KASSAN PURKAMINEN
47 §
Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt
sääntöjen 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä
lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan
tilikauden aikana;

3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

48 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.